Dutkamuša birra

Lakselv_Porsanger

Jorbbes oaffaruššanbáiki Lakselvis, Porsáŋggus, Finnmárkus

“Sámi circular offering sites – a comparative archaeological analysis” (Sámi jorbbes oaffaruššanbáikkit – veardadalli arkeologalaš dutkamuš) lea Marte Spangena nákkosgirjedutkamuš arkeologiija suorggis Stockholmma universiteahtas. Dutkamuš bisttii jagis 2012 gitta jahkái 2016 ja lasiha vuođđodieđu Sámi jorbbes oaffaruššanbáikkiin: daid áigeortnetlaš ja báikkalaš leavvanviidodagas, geavahanvugiin, sosiálalaš mearkkašumis ja konteavsttas. Dutkamuš gieđahalla maiddái oaffaruššanbáikkiid morfologalaš erohusaid ja dan, ovddastitgo dihto unnit geavahuvvon ráhkadusat iešalddes seamma kultuvrralaš fenomena.

Duogáš
Dihtolágán jorbbes geađgeráhkadusat Davvi-Norggas leat dulkojuvvon sámiid oaffaruššanbáikin ja vaikko leatge ovdalge dutkojuvvon, daid geavahanáigodagas, -vugiin, sosiálalaš mearkkašumis, nugo maiddái daid áigeortnetlaš ja báikkalaš molsašuddamis ii leat sihkkarvuohta. Ovddit dutkkit leat evttohan, ahte geađgeráhkadusat geavahuvvojedje sulaid 1400-1600-loguin, muhto eambbo diehtu dárbbašuvvo áigodaga sihkkarastimii. Maiddái eambbo diehtu dárbbašuvvo vai diehtit ovddastitgo seammalágán ráhkadusat seamma fenomena. Maŋemuš jagiid máŋggat dakkár ráhkadusat leat registerejuvvon oaffaruššanbáikin Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas. Dat dutkamuš vuodju Norggas ja Ruoŧas registerejuvvon báikkiide.

Sámiid ovdakristtalaš (dološ) osku ja rituálat
Sápmelaččat doalahedje árbevirolaš oskkuset guhkkit áigge go dálá Norgga ja Ruoŧa eará veahkadat. Easkka 1600- ja 1700-logus Ruoŧa ja Danmárkku/Norgga eiseválddit biddje eambbo návccaid sámiid jorgalahtinbargui. Dálá diehtu sámiid dološ oskkus ja rituálain vuođđuduvvá eanáš dienáigásaš báhpaid ja čuvegusbargiid teavsttaide. Sin govvádusaid mielde sámiid oskko, ahte ipmilat ja vuoiŋŋat elle juohke sajis, sihke luonddus ja orrunsajiin. Rituálat ja oaffarat gulle árgabeaivválaš eallimii ja ledje oassi omd. boradeami, guolásteami ja meahccasteami. Dat ledje dehálaččat maiddái kriisain ja eallinrievdádusain.

Sámiid dološ oskkui laktaseaddji árbevierut leat molsašuddan áiggi ja báikki mielde, muhto ealliid dahje daid osiid oaffaruššan earenomáš báikkiin lea leamaš dábálaš. Oaffaruššanbáikkit leat máŋgii čalbmáičuohcci luonddu báikkit, muhto maiddái báikkiin, mat orrot olggosoaidnit aivve dábálaččat, leat gávdnon mearkkat oaffaruššamis. Oaffariid oaffarušše sieidái, mii sáhttii leat imašhámát geađgi dahje bákti dahje ng. luohtemuorra (oktageardán muorrabázzi). Stuorra oassi sieiddiin joko duššaduvvojedje dahje váldojuvvojedje fárrui sámiid kristtalašvuhtii jorgalahtima áigge. Jorbbes oaffaruššanbáikkit leatge hárvenaš olbmo huksen monumeantat dan dáfus, ahte dat leat ain seamma sajis gosa leat dolin huksejuvvon.

Vaikko 1600- ja 1700-loguid gálduiguin sáhttá muhtin veardde ávkkástallat dulkodettiin dološ geavadagaid, dulkojumiid sihkkarastin lea váttis. Muhtin árat historjjalaš gáldut gávdnojit maiddái, muhto girjjálaš gáldut dábálaččat govvidit dušše dihto osiid ja vel váldooaidninguovllus. Dát dutkamuš fállá dehálaš ođđa dieđuid ieš geavadagain mat laktasit jorbbes oaffaruššanbáikkiide ja daid áigeortnetlaš ja báikkálaš molsašuddamis.

Loga eambbo sámi oskkus ja mytologiijas siiddus saivu.com

Dutkamuša guovddáš sisdoallu
Vástidandihte almmolaš gažaldagaide Sámiid jorbbes oaffaruššanbáikkiid geavahanáigodagas, geavahanvugiin ja sosiálalaš mearkkašumis, dutkamuššii válljejuvvon geađgeráhkadusat Norggas ja Ruoŧas dutkojuvvojit arkeologalaš ja luonddudieđalaš metodaiguin. Maiddái historjjalaš ja etnográfalaš gáldut ja báikkálaš árbevirolaš diehtu  leat guovddáš dutkanmetodat dán dutkamušas. Dutkamuša váldoulbmil lea čielggadit manin jorbbes oaffaruššanráhkadusat huksejuvvojedje ja geavahuvvojedje dihto áigge Sámi servošiin. Dutkamuša oktan ulbmilin lea maiddái ásáhit dárkilut kriteraid ráhkadusaide, maid sáhttá gohččodit jorbbes oaffaruššanbáikin.

Dutkanvuogit/-metodat
Dutkamušas geavahuvvojit čuovvovaš dutkanvuogit/-metodat: girjjalašvuođa ja arkiivvaid dutkamuš, báikkedieđálaš dutkamuš ja gárten, viiddis veardadalli analysa ja vejolaččat arkeologalaš roggamat. Sihke duovdagat, luonddubiras ja kultuvrralaš biras árvvoštallojuvvojit. Dutkamušas váldojuvvojit maiddái čajanasat mikromorfologalaš dutkamušaide, ja fosfahtameari, magnehtalaš vuostáiváldiniešvuođa, orgánalaš materiálameari ja báikkiid agi meroštallama várás.

Ehtalaš gažaldagat
Dutkamušas gieđahallat bassi báikkiid dutkamuššii, eandalitge Sámi oaffaruššanbáikkiide, laktaseaddji ehtalaš gažaldagaid. Buot arkeologalaš dutkamušat gáibidit Sámedikki ja eará báikkálaš servošiid, geaidda/geaid dutkamuš váikkuha/guoskka, dohkkeheami.

Bohtosat
Bohtosiid ovdanbuktit baicce almmolaš ja akatemalaš čállosiin, muhto maiddái loahpalaš nákkosgirjjis.

Bagadallit
Dutkamuša bagadallit leaba arkeologiija professor Anders Andrén Stockholmma universiteahtas ja Bjørnar Olsen Tromssa universiteahtas.

Advertisements
%d bloggers like this: